Olen kirjaa lukiessani tehnyt henkilökohtaisen nopeusennätykseni romaanin lukuajassa. Aloitin lukemaan lauantaiaamuna ja nyt sunnuntaiaamuna minulla on jäljellä enää kaksi vimeistä kirjan lukua. Näin inteensiivisessä lukemisessa on paljon hyää. Muistan kirjan yhtenäisesti ja selkeästi, eikä minun tarvitse kirjaa käteen ottaessani selata taaksepäin, muistuttaakseeni itselleni mieleen kirjan aikaisempia tapahtumia.
Lang ja Sarita ovat taas eronneet, tosin he ovat kyllä kerran rakastelleet sen jälkeen, jonka seurauksena Saritan sekopäinen ns. ex-mies on yrittänyt tappaa Langin kuristamalla.
Kirjassa eletään Saritan ja Langin kolmannen kesän syksyä. Lang vaikuttaa taas kerran masentuneelta. Kesän jälkeen hän huomaa olevansa työtön. Langille on muodostunut pakkomielteinen pelkon Markoa kohtaan. Hän näkee Markon paikoissa, jossa mies ei edes käytännössä voisi olla. Lang pitää Markoa paholaisenaan, joka ei lopeta Langin vainoamista.
Kirjaa kertova Konrad, Langin ystävä lapsuusajoilta asti, "kirjoittaa" Langin muistelevan vankilasta kirjoittamissaan kirjeissään useasti tapahtumia omasta lapsuudestaan tai ajasta, jolloin Langin ainoa lapsi, nyt 20 vuotias Johan oli vielä pieni ja Lang oli kotona entisen vaimonsa Annin kanssa.
Langin entinen vaimo Anni elää nyt paremman keskiluokan elämään ja on naimisissa rikkaan juristin kanssa. Heidän elämänsä on säädyllistä, tasaista ja onnistunutta. Langin ja Annin yhteinen poika Johan tosin kirjan aikana sotkee asiansa ollessaan Lontoossa, mikä aiheuttaa suurta huolta Annissa ja Langissa.
Johan on jäänyt kiinni huumeisiin Lontoossa ja tulee kirjan puolivälin jälkeen takaisin Suomeen. Johan on apaattinnen sekä elämänhaluton. Hänet saadaan kuitenkin huumevieroitukseen, jonka jälkeen hän on kunnon kansalainen. Johan lähtee takaisin Lontooseen, tällä kertaa paremmin seurauksin, hän saa työpaikan ja on elämäänsä tyytyväinen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti